Voin rehellisesti sanoa etten tiedä. Se ei tunnu vielä ajankohtaiselta, vaikka sitä se on. Tänään on alkanut tulla tulokset jatko-opinnoista. Se ei oikein minua liikuttanut, sillä olen jo kolmisen kuukautta tiennyt mihin olen päässyt. Niin sinne päivölään. Vaikka tiedän jo mihin minä olen päässyt, niin onhan se ihan kiva tietää mihin muut menevät. Aamun lehdessä luki jo ammattikoulun, lukion ja kauppa ja porvarikoulun tulevat opiskelijat. Monta tuttua löytyi ja olin onnellinen heidän puolesta, jotka toivomiinsa pääsivät. Erityisen innoissani olen ystäväni M:n pääsystä SPSU:un. Se on hieno suoritus.
Jo pienestä pitäen aina on kyselty, mikä sinusta tulee isona. Haaveita on aina, mutta entä todellisuus? Melkein kaikkien pikkutyttöjen unelmiin kuuluu joko mallin tai lentoemännän työ. Sekä prinsessan että opettajan. Mutta entä nyt, kun oikeasti pitäisi alkaa miettiä, mitä sitä haluaa tehdä. Koulu pitäisi valita ( jonka olen jo tehnyt ja lukio oli varma valinta), miettiä yliopisto tai ammatti korkeakoulu. Olen kateellinen heille, jotka tietävät. Eräs ystäväni L haluaa eläinlääkärika ja J freelanceriksi. Ja minä... Niin minä.
Ammatteja on paljon. Ehkä jopa liikaa. Jonkun ammatti voi olla sandwich artisti ja jonkun toisen luokan opettaja. Mutta, mikä minusta tulisi? Matematiikan opettaja voisi olla ihan kiva ammatti. Pidän nimittäin matematiikasta ja opettamisesta. Mutta tulisinko toimeen nuorten kanssa? Entä poliitikko? Tai auton korjaaja? Ei en tiedä. No onhan tässä lukio aikaa miettiä, mutta sen jälkeen pitää tietää mitä aikoo yliopistoon mennä lukemaan. Aina voi ajatella, että siihen on ikuisuus.
Tiedätkö sinä mikä sinusta tulee isona? Jos tiedät, olet onnekas. Jos et, olet samassa junassa kuin minäkin. Kyllä se vielä selviää. Ennemmin tai myöhemmin. Veikkaan itselläni jälkimmäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti